TOPページへ  更新情報へ  作曲者一覧へ


Kantaatti tohtorin- ja maisterin-vihkijäisissä 31 päivänä toukokuuta 1894   JS105
学位授与式開会セレモニーのためのカンタータ 1894年5月31日

詩: リョンボーム (Sanat Kasimir Lönnbohm,1866-1919) フィンランド

曲: シベリウス (Jan Sibelius,1865-1957) フィンランド フィンランド語


1 Molto maestoso ed adagio
1 モルト・マエストーゾ・アダージョ

KUORO
Syntyi kun maailmat,luonto kun luotiin
Luoja kun lemmessään loi maan,
Hengen sopusointuun ja aineen hän aikoi -
Syntyi kun maailma ja ihminen luotiin,
Valkeus suotiin
Tiellensä tähdeksi,ettei eksyis hän harhaan.

Tiellemme peikot esteitä luokoon,
Luopua ei voi maalistaan -
Henkemme ilmaksi tieto onpi tullut
Uutta ja puhdasta ain’ yhä meille
Vapaus tuokoon,
Niinpä ei seisaus kulkua kohtaa konsaan.

Huoltensa alla kun ihminen huokaa,
Luojaa hän kiittää unhottaa;
Vaan elo halvinkin Kuoleman voittaa,
Valkeus ja tieto ne huolemme huotaa -
Kiitosta suokaa
Hälle,ku on elon antaja yksin ja valkeus.

Luoja on valkeus: valkeus tulkoon!
Tieto on valta,mi voittoon vie!
Voitto on herruus luonnon ja luonteen,
Siinä on onnemme luottavin pohja,
Kiitetty olkoon hän
Hän,joka viittasi onnehen mistä käy tie!

コーラス
この世界が生まれ 自然が造られた時に
創造主がその愛で大地をお造りになった時
精神の調和と物質とを主はお考えになった -
世界と人間が生み出された時に
そして光が与えられた
道を照らす星の光が 道を迷うことのないようにと

われらの道をトロルどもが邪魔しようとも
諦めることはできぬ われらの目的地を -
われらの精神は 知識の大気にひたされ
新しく清らかなものがわれらに
自由としてもたらされるのだから
だから何物も妨げはしないのだ われらの行く道を

苦悩のもとで 人はため息をつく時
創造主への感謝を忘れるかも知れぬ
だが 死に打ち勝つどんな慎ましい生にあって
光と知識とは苦悩を和らげてくれるのだ -
賛美を捧げよう
主に われらの生に唯一光をお授け下さるお方に

創造主は光なのだ:光あれ!
知識は力なのだ 勝利へと導いてくれる!
勝利は 自然の支配なのだ
そこに互いに信じ合う幸せの基礎がある
祝福あれ
主に 幸福へ至る道をお示し下さるお方に!
2 Allegro assai
2 アレグロ・アッサイ

KUORO
Kaskeksi korvet ne raadettiin,
Vaivalla toukoja tehtiin,
Henkemme taimia hoidettiin,
Vaikkakin nälkeä nähtiin.

Nytpä jo vartehen taimet sai,
Kohta ne kukkia kantais,
Kun vaan Luoja nyt armossaan
Päivää ja lämmintä soisi!

Mut ilma on kolkko ja kuurassa maa,
Taivahan pilvyet peittää,
Päivästä merkkiä yhtään ei näy,
Kai täytyy toivehet heittää?

SOPRAANO
Vaikka on synkeä syksyinen yö,
Sentähän huomen koittaa;
Vaikka on pysty ja vaikea tie,
Kestävä taistelun voittaa.

Luoja ei lastaan hyljätä voi,
Koittava kohta on päivä,
Aurinko lämpöä tuottaa,
Haihtuva on joka häivä!

KUORO
Niin kauvan me tuota jo toivottiin,
Vaan vihdoin murtui jo toiveet,
Kun Luoja ei merkkiä suonut ees,
Jost’ olisi saatuna hoiveet.

Henkemme siemenet surkastuu
kaipaillessa päiveä,
Tahtomme tarmokin lannistuu
Turhia taistellessa.

Niin kauvan me tuota jo toivottiin,
Vaan vihdoin murtui jo toiveet,
Kun Luoja ei merkkiä suonut ees,
Jost’ olisi saatuna hoiveet.

BARITONI
Muinoin Väinämö tai’allaan
Päivyen vuoresta lauloi,
Hallitsi luonnon ja kansat myös,
Sorteli Louhen vallan.

Vielähän Väinöjä Suomessa lie,
Valkeus vielä ei sammunut,
Tieto on loihtiva pilvyet pois,
Siin’ oli Väinämön taika.

SOPRAANO
Tieto on yksin kun kalpea kuu
Taikka kun talvinen päivä,
On kun ontolta kaikuva puu,
Lämpöä,voimoa vailla.

Rakkaus tietäjän mahtina on,
Jolla hän vuoria siirtää
Lämpönsä mahdilla päiväkin vain
Uusia muotoja luopi.

KUORO
Rakkaus tietäjän mahtina on,
Jolla hän vuoria siirtää.
Lämpönsä mahdilla päiväkin vain
Uusia muotoja luopi.

Tietohon taipuva henkemme on
Niin kuni kukkanen päivähän,
Mutta ken,ken viittovi meille tien,
Kenpä nyt joukkoja johtaa?
Kenpä nyt joukkoja johtaa,ken?

BARITONI
Tietäjät johtohon aiottu on,
Heillä on työ sekä taakka,
Tieto ja viisaus velvoittaa
Kansojen yhteistyöhön.

SOPRAANO
Rakkaus kaikkia velvoittaa
Kansojen yhteistyöhön
Rakkaus kaikkia vapauttaa,
Työtä ja taakkoa huotaa.

BARITONI
Kaikkia rakkaus velvoittaa
Tiedolle johto kuuluu,
Tietäjät kansoa huolestaa,
Vallan ehto on tieto.

SOPRAANO
Keillä on lämpöä hehkuvin syön,
Johtokin joutuvi heille,
Nuorison rintahan lämpimin lyö,
Pyrkien tiedon tielle.

Silläpä,toivo kansan ja maan,
Ymmärrä oikea aikas,
Nouse jo kansoja nostattamaan,
Sun oli muinoin se taikas!

BARITONI
Siin’ oli Väinämön taika.

BARITONI JA SOPRAANO
Rakkaus kaikkia velvoittaa
Kansojen yhteistyöhön,
Rakkaus kaikkia vapauttaa,
Työtä ja taakkoa huotaa.

Työhön,yhteistyöhön,työhön.

SOPRAANO,BARITONI JA KUORO
Nouse kansa kaikki hengen työhön
Eessä käyös joukko nuorison!
Tieto olkohon nyt aseenamme,
Rakkaus voima on.

Riennä kilpasille vanha ja nuori,
Työtä vainiolla viljoin on:
Rimmet hallaiset me valmistamme
Töille auringon.

Nouse kansa kaikki hengen työhön
Eessä käyös joukko nuorison!
Tieto olkohon nyt oppaanamme,
Rakkaus voima on.

Nyt jo ensi kylvöt joutua alkaa,
Vilja saatava on korjuuseen,
Hengen viljakin on hallan arka,
Tuuli on kaakkoinen.

Tulta sytyttämähän nuoriso reipas!
Lämpö hengen viljan suoja on.
Tieto hallayötkin torjua voipi,
Tieto vapaus on.

Nouse kansa kaikki hengen työhön
Eessä käyös joukko nuorison!
Tieto olkohon nyt oppaanamme,
Rakkaus voima on.
Rakkaus onpi voimaa.

コーラス
荒野を焼き払い
苦労してわれらは畑を作った
われらの精神の種を育てていた
だがわれらは飢えを感じていた

今ようやく種は芽吹いてきた
すぐにそれらは花開くことだろう
もしも創造主が お慈悲もて
暖かい日々を与えて下さるならば!

だが空気はよどみ 大地は凍り
空は雲に覆われている
太陽の現れる兆しもない
もしやわれらの希望はもうないのか?

ソプラノ
たとえ今が陰鬱な秋の夜であっても
明日にはきっと夜明けが来るだろう
たとえ道は険しく困難でも
行く手を守るお方は必ず勝利するのだ

創造主は決してわが子を見捨てたりはなさらない
もうすぐ太陽が昇るだろう
太陽は暖かさをもたらし
影を消し去ってくれるのだ!

コーラス
われらがずっと希望を持ち続ける限り
たとえ最後にその願いが打ち砕かれようと
創造主がその印をお示しにならない限りは
それはきっとわれらにもたらされるはずなのだ

われらの精神の種子は弱って行くだろう
われらが太陽の到来を待っている間に
われらの意志と力も弱るのだ
無用の争いによって

われらがずっと希望を持ち続ける限り
たとえ最後にその願いが打ち砕かれようと
創造主がその印をお示しにならない限りは
それはきっとわれらにもたらされるはずなのだ

バリトン
いにしえのワイナモは魔法で
山のふもとで歌ったものだ
彼は自然を そして人々を支配し
打ち破ったのだ ロウヒの力を

今もなお 幾人かのワイナモはこのスオミにいるだろう
光はまだ消えてはいないのだ
知識はきっと雲を追い払う
そこにワイナモの魔法がかけられるのだから

ソプラノ
知識だけでは 青ざめた月のようなもの
冬の日の太陽のような
それは虚ろな木のこだま
熱気も 力もない

愛が智者に力を与える
それで彼は山をも動かす
太陽の熱の力だけが
新しいものを生み出すのだ

コーラス
愛が智者に力を与える
それで彼は山をも動かす
太陽の熱の力だけが
新しいものを生み出すのだ

知識を われらの精神は求めている
ちょうど小さな花が太陽を求めるように
だが 誰が 誰がわれらに示してくれるのだろう
誰が人々を導いてくれるのだろう?
誰が人々を導いてくれるのだろう 誰が?

バリトン
智者たちが導いてくれるだろう
苦役と重荷は彼らのもの
知識と知恵は求めるのだ
人々が協調することを

ソプラノ
愛は万人に求める
人々が協調することを
愛は万人を解放する
苦役や重荷から

バリトン
万人に愛は求める
知識と力が共にあることを
賢者たちが苦しみを引き受ける
力に必要なのは知識なのだ

ソプラノ
輝かしい熱気を持っている人が
われらを導く定めの人なのだ
若者の胸が熱く鼓動して
知識の道を進もうとしている

そこにこそある 人々と祖国の希望が
理解せよ まさにその日が近づいていると
立て そして人々を立ち上がらせよ
いにしえの魔法がそうしてきたように!

バリトン
そこにワイナモの魔法がかけられたのだ

バリトンとソプラノ
愛は万人に求める
人々が協調することを
愛は万人を解放する
苦役や重荷から

働くのだ 力を合わせて 働くのだ

ソプラノ、バリトンとコーラス
立て すべての人々の精神の導き手となれ
先を行く若者たちの一団のように!
知識よ われらの武器庫となるのだ
愛は力となれ

急ぎ競い合わせよ 老いも若きも
畑での穀物の刈り取りに
凍り付く畑を われらの手で
太陽の光が射すように

立て すべての人々の精神の導き手となれ
先を行く若者たちの一団のように!
知識よ われらの導き手となるのだ
愛は力となれ

今 早くも次の種を蒔く時が始まる
穀物の収穫はやがて得られるだろう
精神の収穫はずっと霜に弱いのだ
風は南東だ!

さわやかな若さの炎を燃え立たせよ!
その熱気は精神の収穫を守ってくれる
知識は見張ってくれる 霜の夜が来ぬように
知識は自由なのだ

立て すべての人々の精神の導き手となれ
先を行く若者たちの一団のように!
知識よ われらの導き手となるのだ
愛は力となれ
愛は力の源に


1897年の作品23と同じヘルシンキ大学の学位授与式のためのカンタータ、こちらは1894年のものです。あちらは管弦楽伴奏が失われアカペラの合唱組曲として生まれ変わりましたが、こちらは管弦楽パートが残されており、おそらく授与式で使われたのであろうと同じ形のものを聴くことができます。なかなかにシベリウスらしい豪快にして力強い音楽で聴きごたえがあります。1897年のものも管弦楽が残っていればと惜しまれてなりません。とりわけ2曲目の終結部のコーラスの美しい盛り上がりは印象的で、作曲者自身によって独立したアカペラ合唱曲とされ単独で出版されています(「祝典行進曲」)。1896年のこちらの初演は400人の合唱団によって歌われたのだとか。
しかしながら管弦楽の伴奏がついてソプラノ・バリトンが掛け合いながら盛り上がっていくコーラスのオリジナル編成の方が高揚感は段違いに高くて魅力的なように思えます。

( 2015.09.17 藤井宏行 )