|
Epilogi Op.6-2 |
エピローグ |
|
Katso，sun rintasi rauhassa mennehet kevähät nukkuu， katso，sun rakkahat riemus ja tuskas on poissa. Viileä onni sun ohimoillasi asuu，syysöiden onni. Katso，on ylitse suvisten kenttäis kuolema käynyt. Poissa on valoisat yöt ja tähkät on viikate vienyt. Ylitse aavojen kenttäin katsovat illoin viluiset tähdet Kuule，kuin askeltes alla nyt kaikaa kumea tanner! Syvällä，povessa maan，yön kohdussa elämä uinuu. Uutehen onneen，uutehen suvehen nousee ijäinen nuoruus. |
ご覧 お前の平和な胸で過ぎ去った春の日がまどろんでいる ご覧 懐かしい喜びも悲しみも去って行ってしまった 爽やかな幸せはお前の額に住んでいる 幸せなこの秋の夜に ご覧 夏の野原を死が通り過ぎて行った 通り過ぎて行った 明るい夜を 大鎌で麦の穂を刈りながら 今野原を見下ろしているのは冷たい夜の星だけだ 聞いて 何て足音は虚ろな音でこだまするのだろう 地中深く 大地の奥底 夜 生命は隠されているんだ その懐に 新しい幸福を 新しい夏を 永遠の若さはもたらすのだ |
( 2016.12.15 藤井宏行 ）